Aina välillä saan kuulla kysymyksiä, että mitä oikein syön, kun en juurikaan syö lihaa. Hassu kysymys, mutta kertoo toisaalta siitä, että suomalainen ruokakulttuuri edelleen perustuu perunaa ja lihaa -ajatteluun. Nykyään se voi olla karppausversio kukkakaalia ja lihaa tai italialainen pastaa ja lihaa -versio, mutta lihaa kuitenkin.
Lihansyönti sinänsä on mielestäni ihan jees, jokainen laittaa suusta alas sitä, mistä pitää. Lihaa kuitenkin syödään aika paljon, jos mietitään sitä verrattuna lihansyönnin suosituksiin. Pikaisella googletuksella syöpäjärjestöjen viikottaiseksi lihansyöntisuositukseksi löytyi
300 g. Brittitutkimuksessa lihansyönnin enimmäismääräksi määriteltiin vain
210 g. Eli kahden aikuisen taloudessa sopiva viikottainen lihamäärä olisi yksi jauhelihapaketti. Sen sijaan suomalaiset mättävät lihaa nassuihinsa
1,5 kg (!!!) viikossa. 1960-luvulta lähtien suomalaisten lihankulutus on tuplaantunut, ja määrä jatkaa nousuaan. Se näkyy varmasti monella tavalla suomalaisten vyötäröissä ja suolistoissa.
Mitä minä sitten oikein syön? Täällä blogissa on näkynyt, että aika usein kalaa, varsinkin nyt kesällä. Pidän myös pavuista ja linsseistä. Ruoka, jonka syömistä yritän vähän rajoittaa, on erilaiset juustot. Olen jostain lukenut, että juustot kuormittavat ympäristöä valmistusprosessin aikana yhtä paljon kuin naudanliha. Niissä on tietysti myös aika paljon tyydyttynyttä rasvaa, joten ihan joka päivä ei verisuonisto suosittele popsimaan halloumipihvejä, vaikka mieli niin tekisikin. :)
Yleinen harhaluulo kasvisruoasta tuntuu olevan, että se ei maistu miltään, eikä sillä täyty vatsa. Silloin mielikuvissa lienee joku limainen porkkanakastike, jota kukaan tuskin haluaa laittaa suustaan alas. Kasvissyönnissä täytyy varmistua siitä, että ruoka sisältää riittävästi kasvisrasvaa ja proteiinia. Näin ruoka saadaan sekä maistumaan että täyttämään. Kasvikset itsessään ovat todella maukkaita, eikä niihin tarvitse laittaa juurikaan mausteita, jotta ruoka maistuu hyvälle. Esimerkiksi kasvissosekeitto on hankala saada epäonnistumaan, kun tekee sen tuoreista ja maukkaista kasviksista.
Tämän päivän lounaani oli kikhernepihvejä, porkkana-perunamuusia, kasviksia, salaatinkastiketta ja raejuustoa. Olen napannut kikhernepihvien ohjeen joskus kampaajalla ollessani lehdestä mukaan. Pihvit on helppo tehdä, tosi hyviä (epäluuloiset lihansyöjätkin tykkäävät!) ja maistuvat maukkaalta myös lämmitettäessä. Ravintoainejakauma (ohjeen mukaisesti oliiviöljyssä paistettuna) 38 % hiilareita, 36 % rasvaa ja 26 % protskua. Yksi pihvi sisältää 74 kcal.
Raaka-aineet (12 pihviä):
1 prk kikherneitä
100 g feta-juustoa (8 % rasvaa)
1 dl maitoa
0.5 dl vehnäjauhoa
2 kananmunaa
10 cm purjoa
1 sitruunan kuori raastettuna
suolaa ja pippuria
3 tl oliiviöljyä paistoon
Valmistusohje:
Murskaa kikherneet haarukalla mössöksi. Pilko purjo ja feta pieniksi joukkoon. Raasta sitruunan kuori matkaan. Sekoita loput aineet mukaan. Kaada 1 tl oliiviöljyä kuumalle pannulle ja nostele lusikalla 4 pihviä paistumaan. Käännä, kun pihvi on jähmettynyt.
Nauti hyvässä seurassa, kasvisten ja esim. perunamuusin kanssa!
